Mitä tapahtuu heti kuoleman jälkeen
Kun ihminen kuolee terveydenhuollon yksikössä, ensimmäinen vaihe on kuoleman toteaminen. Hoitaja voi havaita ja kirjata elintoimintojen päättyneen käytännön tasolla, mutta kuoleman virallinen toteaminen kuuluu lääkärille.
Lääkäri toteaa kuoleman ja kirjaa kuolinajan. Tämän jälkeen etenee kaksi kokonaisuutta rinnakkain: vainajasta huolehditaan konkreettisesti ja kuolemaan liittyvät asiakirjat sekä ilmoitukset käynnistyvät.
Vainajasta huolehtiminen
Kuoleman jälkeen vainajaa ei siirretä välittömästi. Ennen siirtoa varmistetaan, että kuolema on todettu asianmukaisesti ja että vainajan siirrolle on edellytykset. Vainaja saa yleensä olla kuolinpaikalla jonkin aikaa ennen siirtoa vainajasäilytystiloihin. Tänä aikana läheisillä voi olla mahdollisuus hyvästellä vainaja, ja henkilökunta huolehtii vainajan laittamisesta yksikön käytäntöjen mukaisesti.
Vainajan laittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että vainajasta poistetaan tarpeettomat hoitovälineet, kuten kanyylit, katetrit, letkut ja muut hoitoon liittyneet välineet, ellei niiden säilyttämiselle ole jokin erityinen syy. Vainaja pestään ja asetellaan rauhallisesti. Silmät suljetaan, suu voidaan tukea ja kädet asetellaan. Vainajalle puetaan vainajanpaita tai omat vaatteet yksikön käytännön ja läheisten toiveiden mukaan.
Jos vainajalla on sydämentahdistin, rytmihäiriötahdistin tai muu kehoon asennettu sähköinen laite, se huomioidaan erikseen. Hautauslupalomakkeessa on kohta, jossa merkitään, onko kehoon asennettu sähköinen hoitolaite poistettu, jätetty paikalleen vai ettei sellaista ole. Tämä on erityisen tärkeää tuhkausta varten, koska tahdistin tai muu sähköinen laite voi aiheuttaa vaaran krematoriossa. Käytännöt voivat vaihdella. Laite voidaan poistaa terveydenhuollon yksikössä, vainaja voidaan lähettää paikkaan, jossa laite poistetaan, tai tieto laitteen olemassaolosta välitetään eteenpäin hautaustoimistolle ja krematoriolle.
Kun vainaja on laitettu ja tarvittavat kirjaukset on tehty, hänet siirretään kylmiöön. Terveydenhuollon yksikkö vastaa vainajasta siihen asti, kunnes vainaja luovutetaan eteenpäin. Kun hautauslupa on annettu ja omaiset tai muu hautaamisesta huolehtiva taho ovat valinneet hautaustoimiston, hautaustoimisto huolehtii sovituista vainajan kuljetukseen ja hautausjärjestelyihin liittyvistä käytännön asioista.
Asiakirjat ja ilmoitukset
Kuoleman toteamisen jälkeen käynnistyvät myös kuolemaan liittyvät asiakirjat ja ilmoitukset.
Lääkäri laatii kuolintodistuksen, kun kuolemansyy on selvitetty. Kuolintodistus sisältää kuolemansyytä koskevia tietoja, eikä sitä käytetä tavalliseen asiointiin. Omainen voi kuitenkin saada siitä jäljennöksen. Kuolintodistusta voidaan tarvita esimerkiksi henkivakuutukseen liittyvässä korvausasiassa, jos vakuutusyhtiö tarvitsee tiedon siitä, mihin henkilö on kuollut.
Lääkäri antaa myös luvan hautaamiseen, kun kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät välittömät toimenpiteet on tehty eikä hautaamiselle ole estettä. Hautauslupa tarvitaan hautaamista tai tuhkaamista varten.
Kuolemasta tehdään ilmoitus väestötietojärjestelmään. Ilmoituksen tekee terveydenhuollon toimintayksikkö, yleensä lääkäri, viipymättä kuoleman toteamisen jälkeen. Ilmoitus menee Digi ja väestötietovirastolle, eli DVV:lle, joka tallentaa kuolintiedon väestötietojärjestelmään.
Tämän jälkeen tieto välittyy väestötietojärjestelmän kautta niille tahoille, jotka tarvitsevat sitä tehtäviensä hoitamiseen. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi Kela, Verohallinto, seurakunnat, kunnat, terveydenhuollon yksiköt, eläkevakuutusyhtiöt, pankit ja vakuutusyhtiöt. Omainen ei siis yleensä ilmoita kuolemasta erikseen kaikille viranomaisille, vaan moni asia alkaa sulkeutua tai päivittyä automaattisesti sen jälkeen, kun kuolintieto on kirjattu väestötietojärjestelmään. Esimerkiksi Suomi.fi viestit sulkeutuvat automaattisesti, kun DVV on saanut tiedon kuolemasta. Myös Suomi.fi valtuudet lakkaavat henkilön kuollessa.
Kuolintieto ei kuitenkaan välttämättä näy kaikissa järjestelmissä heti. Jos asiaa täytyy hoitaa ennen kuin tieto on päivittynyt esimerkiksi pankin, vakuutusyhtiön tai muun tahon järjestelmään, omaisen voi olla tarpeen toimittaa virkatodistus. Sillä osoitetaan henkilön kuolema ja tarvittaessa sukulaisuussuhde vainajaan. Virkatodistusta tarvitaan myös perunkirjoituksessa ja muissa kuolinpesän asioissa.
Lopuksi
Tässä vaiheessa hoitovastuu on päättynyt, mutta kunnioittava kohtelu ei pääty. Vainajaa käsitellään edelleen ihmisenä, ei tavarana tai pelkkänä hallinnollisena asiana.
Kuoleman jälkeen tapahtuu paljon käytännön työtä, mutta sen tarkoitus on yksinkertainen: varmistaa, että kuolema todetaan oikein, tieto kulkee oikeisiin paikkoihin, vainajaa kohdellaan arvokkaasti ja läheiset pääsevät hoitamaan seuraavia asioita mahdollisimman selkeästi.
Tämän jälkeen Suomi.fi opas auttaa omaisia käytännön asioissa eteenpäin: